Tein samankaltaisen testin, mutta sain erilaisen tuloksen

Testit voivat vaikuttaa hyvin samankaltaisilta kuitenkaan olematta sitä. Vaikka joskus saattaisit olettaa kahden eri testin tulosten olevan yhtäläisiä toisiinsa nähden, näin ei useinkaan ole.

Samanlainen – mutta kuitenkin erilainen

Vaikka persoonallisuuden arvioinnin, kykytestien yms. määrittämiseksi on tehty paljon työtä, markkinoilla on silti laaja kirjo siitä, mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan. Erilaisten arviointimenetelmien taustalla on myös erilaisia mittausmenetelmiä.

Vaikka kahta erilaista arviointimenetelmää kutsutaan “persoonallisuuskyselyiksi”, se ei tarkoita, että niillä on sama lähestymistapa tai sama tulos. Esimerkiksi kahden erilaisen menetelmän käyttämät persoonallisuustyyppien nimet voivat olla samankaltaisia, mutta jos tarkastelet tarkemmin näiden tyyppien määritelmiä, huomaat niiden olevan erilaisia.

Vertailuryhmät (normit)

Vertailuryhmät sisältävät – usein tuhansia – kyseiseen testiin saatuja arviointiin osallistuneiden henkilöiden vastauksia. Vertaamalla arviointiin osallistujan vastauksia näihin vertailuryhmän vastauksiin voidaan ymmärtää paremmin henkilön saama pistemäärä. Hyvän ja kattavan vertailuryhmän rakentaminen ei tarkoita vain sitä, että vastaajia on paljon. Arviointiin osallistujat, joiden tulokset tulevat osaksi vertailuryhmää täytyy myös edustaa hyvin sitä kohderyhmää, joille kysely tai testi on tarkoitettu.

Esimerkiksi aikuinen henkilö voi saada hyvin korkea pistemäärän kykytestissä, jonka vertailuryhmä koostuu 12-vuotiaista, vaikka sama aikuinen henkilö saisi keskimääräisen tuloksen verrattaessa häntä oman ikäisistään koostuvaan vertailuryhmään.

Masterin arviointimenetelmissä hyödynnetään aina päivitettyjä, edustavia normeja, ja tämä on meille tärkeää, koska haluamme tarjota luotettavia ja mielekkäitä tuloksia menetelmiemme avulla.